Merkittävä painopiste on oppimisen oikea-aikaisuudella. Lisäksi tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Epäonnistumisen kokemus ei motivoi ketään, ollessamme taipuvaisia välttelemään niitä monessakin yhteydessä.
Ajatellaan arkista toimintaa, jossa meillä on mukana jokin laite. Suurimmalla osalla ihmisiä on käytössään kahvinkeitin. Kahvinkeittimen käytössä tarvitaan muistia ja taitoa. Kahvin keittämisessä on eri vaiheita, jotka pitää muistaa; vesisäiliön täyttäminen, suodattimen täyttäminen, kahvinkeittimen osien asettaminen paikoilleen ja virran kytkeminen. Kun kahvinkeitin menee rikki, hankitaan tilalle uusi. Uuteen laitteeseen on perehdyttävä.
Miten perehtyminen oikeastaan tapahtuu?
Perehtymisen merkityksestä on saatavana tietoa. Tietoa myös työntekijöiden teknologiaan perehtymisestä on julkaistu. Yhtä tärkeää, miltei tärkeämpää on tietää, kuinka käyttäjä perehtyy laitteeseen. Asiakkaan ikä ei ole perehtymisen esteenä, eivät myöskään sairaudet. Perehtymisen tueksi tarvitaan laitteen käyttäjän seurantaa vähintään kahden viikon ajan. Pidempikestoinen seurantajakso paljastaa onko muistijälkeä muodostunut.
Muistihaasteisen perehdytys onnistuu riittävällä määrällä kertausta.
Kuva: Pixabay.
Miten muistijälki syntyy?
Muistijälki syntyy, kun hermosolut verkostoituvat uusilla tavoilla ja aivoissa tapahtuu sitä kautta pysyviä muutoksia. Muistaminen ja oppiminen ovat siis hermoston uudelleen järjestäytymistä. On mahdollista auttaa muistamaan. Mieleen painamisen ja mielessä säilyttämisen lisäksi muistitoimintoihin kuuluu myös muistista haku. Tällöin haluttu asia haetaan pitkäkestoisesta muistista eli säilömuistista työmuistiin, ajattelun kohteeksi. Muistista haku on aktiivinen prosessi, joka on altis virheille niin kuin muistamisen muutkin osavaiheet.
”Tilasin läheiselleni älydosettilaitteen, ajattelin laitteen helpottavan muistamaan lääkkeiden ottoa.
Laite oli käytössämme viikon, mutta se ei soveltunutkaan läheiselleni”.
Kyseessä on esimerkkitilanne, jossa asiakas oli koettanut poistaa arjessa olevaa haastetta, etsinyt, hakenut tietoa ja viimein ilahtunut, kun löysi ratkaisun. Hän tilasi verkkosivuilta laitteen ja huokaisi helpotuksesta. Jälleen arki oli pelastettu, on yksi haaste vähemmän, voi keskittyä muihin haasteisiin. Kävi kuitenkin köpelösti. Laitteen ei koettu helpottavan arkea, sillä läheinen ei oppinut käyttämään sitä.
Mitä nyt ja seuraavaksi? On päätöksen aika, palauttaako laite takaisin ja antaa palautetta laitteesta, perustella laitteen toimimattomuudella vai kertoa rehellisesti, ettei läheinen osaa eikä opi laitteen käyttöä. Vai jäikö jokin asia huomioimatta perehdytyksessä, olisiko antaa vielä yksi mahdollisuus laitteen käytölle?
Edistä käyttöönottokokemusta pitkäjänteisesti
- Liitä uusi asia tuttuun hyvin muistettuun asiaan tai anna asialle kuvat.
- Älä sijoita laitetta hälyiseen ympäristöön
- Perehdytä uuteen laitteeseen rauhallisessa ympäristössä
- Sijoita laite paikkaan, jossa ruokaillaan.
- Valitse käyttöönotolle ajankohta, jolloin läheinen ei ole väsynyt, vaan jaksaa keskittyä kuuntelemaan.
- Uuden laitteen käyttöönoton lisätueksi voi kehittää myös erilaisia persoonallisia muistisääntöjä.
- Päivittäinen kertaaminen on avainasemassa.
Blogikirjoitus
Hilkka Pentsinen
hilkka.pentsinen(a)gmail.com
